Historia

Kastelholman linna on hyvin säilynyt linnanraunio, jonka kiviseinät voisivat kertoa monia jännittäviä tarinoita.  Ruotsalainen Vaasan aatelissuku osoitti erityistä kiinnostusta linnaa kohtaan. Täällä ovat oleskelleet niin Kustaa Vaasa kuin Suomen herttua Juhana III, ja Erik XIV istui täällä vankina vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa muutaman kuukauden.

Kastelholman linnalla on pitkä ja värikäs historia. Alun perin kyseessä oli puolustuslinnake, Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna, jota alettiin rakentaa 1300-luvun lopulla. Tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, mutta linna mainitaan ensimmäisen kerran 1388. Paikka oli silloin vain pieni saari, mutta maan kohoamisen myötä vesi ympäröi linnaa nykyisin enää kahdelta suunnalta. Tuohon aikaan Ahvenanmaa oli itsenäinen hallintoalue ja Kastelholma sen keskus.

Vaiherikkaita aikoja

Täällä on nähty paljon dramatiikkaa, niin piirityksiä kuin tulipaloja. Strategisen sijaintinsa vuoksi linna on joutunut mukaan poliittisiin selkkauksiin, kuten Engelbrektin kapinaan vuonna 1434. Vuonna 1507 taas pelätty kaapparikapteeni Sören Norby laivastoineen valtasi linnan.

Linnasta tuli kruunun lääninhaltijan ja voutien istuin. Kustaa Vaasan aikana Kastelholmasta tuli kuninkaallinen metsästyslinna. Ahvenanmaasta kiinnostunut kuningas laajennutti linnaa ja läheistä kuninkaankartanoa ja kevättalvella 1556 hän vietti linnassa muutaman kuukauden perheensä kanssa.

Erik XIV vankina

Samana vuonna Kustaa Vaasan poika Juhana sai Suomen ja Ahvenanmaan herttuakunnakseen. Juhana-herttua oleskeli linnassa vuosina 1557, 1559 ja 1561 ja piti siellä syksyllä 1571 vankina veljeään Erik XIV:ttä ja tämän vaimoa Katariina Maununtytärtä. Pientä Kuuritornin kolmannen kerroksen huonetta on perinteisesti pidetty Erik-kuninkaan vankityrmänä. 1500-luku olikin linnan vaiherikkain vuosisata.

Aina vuoteen 1634 Kastelholma oli Ahvenanmaan hallinnollinen keskus ja linnaa peruskorjattiin ja laajennettiin useita kertoja. Vuosina 1616 ja 1622 Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf vieraili linnassa. Linnan viimeinen käskynhaltija Stellan Otto Mörner yritti vuoden 1619 tulipalon jälkeen rakentaa linnan näyttävämmäksi rakennukseksi, mutta vähitellen linna menetti merkityksensä kokonaan.

Hylätyistä raunioista museoksi

Seuraava tulipalo tuhosi lähes koko linnan vuonna 1745 ja se rapistui vähitellen. Parhaiten säilyneestä pohjoissiivestä tehtiin viljavarasto. Sittemmin 1800-luvun lopulta linnaa on entisöity moneen otteeseen, viimeksi 1990-luvulla. Nykyisin linna on museona.

Gustav Vasa
Erik XIV
X