Historia

Kastelholman linna on hyvin säilynyt linnanraunio, jonka seinät voisivat kertoa jännittäviä tarinoita. Ruotsalainen aatelissuku, Vaasa-suku oli aivan erityisen kiinnostunut linnasta. Linnassa on asunut sekä Kustaa Vaasa että Suomen herttua Juhana III.  Myös Eerik XIV yhdessä vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa.on istunut siellä vankina muutaman kuukauden.

Kastelholman linnan historia on pitkä ja kirjava. Linnaa alettiin rakentaa puolustuslinnakkeeksi 1300-luvun loppupuolella ja se oli Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linnoitus. Täsmällistä rakennusajankohtaa ei tiedetä, mutta linna mainitaan ensimmäisen kerran 1388. Paikka oli tuolloin pieni luoto. Maankohoamisen myötä vettä on nykyisin vain kahdella puolella linnaa. Tuohon aikaan, 1388, Ahvenanmaa oli itsenäinen hallintoalue, jonka keskus oli Kastelholma.

Kastelholman tapahtumat, niin piiritykset kuin tulipalotkin, ovat olleet dramaattisia. Strategisen sijaintinsa takia linna joutui mukaan erilaisiin poliittisiin ristiriitoihin kuten Engelbrektin kapinaan 1434. Erään toisen kerran, vuonna 1507 pelätty kaapparikapteeni Sören Norby laivastoineen teki linnaan yllätyshyökkäyksen ja valtasi sen.

Linnasta tuli kruunun lääninhaltijan ja voutien toimipaikka. Kustaa Vaasan aikana linnasta tuli kuninkaallinen metsästyslinna. Ahvenanmaa kiinnosti kuningasta henkilökohtaisesti. Hän laajennutti linnaa ja rakennutti lähistöllä sijaitsevan kuninkaankartanon. Hän myös vietti linnassa muutaman kuukauden kevättalvella 1556 yhdessä perheensä kanssa.

Samana vuonna hänen pojastaan Juhanasta tuli Suomen ja Ahvenanmaan herttua. Juhana herttua oleskeli linnassa vuosina 1557,1559 ja 1561 ja piti siellä myös veljeään Eerik XIV ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä vankina syksyllä 1571. Pientä huonetta Kuretornin kolmannessa kerroksessa on perinteisesti pidetty kuningas Eerikin vankikamarina. 1500-luku oli kaiken kaikkiaan linnan tapahtuma- rikkainta aikaa.

Vuoteen 1634 Kastelholma oli Ahvenanmaan hallinnollinen keskus ja linnaa uusittiin ja laajennettiin useaan otteeseen. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vieraili linnassa vuosina 1616 ja 1622. Viimeisin käskynhaltija, Stellan Otto Mörner yritti vuoden 1619 tulipalon jälkeen rakennuttaa linnaa uudelleen ja saada sitä edustavampaan kuntoon. Mutta vähitellen linna menetti kokonaan merkityksensä.

Seuraava tulipalo vuonna 1745 tuhosi lähes täysin linnan, joka alkoi rapistua. Parhaiten säilyneestä pohjoissiivestä tehtiin viljavarasto. Linnassa on sitten 1800-luvun lopun tehty useita laajoja korjaustöitä, viimeksi 1990-luvulla. Nykyisin linna toimii museona.